Tiiveysmittaus ja lämpökuvaus löytävät ilmavuodot
Yhdistetty tutkimus tekee rakennuksen lämpövuodoista näkyviä
Tiiveysmittaus ja lämpökuvaus täydentävät toisiaan, kun rakennuksen lämpö- ja ilmavuodot halutaan selvittää ennen talven pakkasia. Tiiveysmittaus kertoo rakennuksen ulkovaipan ilmanpitävyydestä, kun taas lämpökuvaus näyttää pintalämpötilojen poikkeamat ja auttaa paikantamaan ongelmakohdat. Yhdessä menetelmät tuottavat käytännöllistä tietoa korjausten suunnitteluun, energiatehokkuuden parantamiseen ja vedon vähentämiseen. Tutkimukset soveltuvat omakotitaloihin, taloyhtiöihin sekä uudis- ja saneerauskohteisiin.
Tiiveysmittaus ja lämpökuvaus tarkastelevat rakennusta eri tavoin
Tiiveysmittauksessa rakennukseen muodostetaan hallittu paine-ero, jonka avulla selvitetään ulkovaipan ilmanpitävyyttä ja voidaan paikantaa hallitsemattomia ilmavuotoja. Vuotokohtia voi olla esimerkiksi ikkunoiden ja ovien liitoksissa, seinien ja yläpohjan liittymissä tai läpivientien ympärillä. Mittaus antaa vertailukelpoista tietoa rakennuksen tiiveydestä, mutta yksittäisten vuotoreittien löytäminen vaatii usein täydentävää paikannusta.
Lämpökuvaus on rakenteita rikkomaton tutkimusmenetelmä, jolla havaitaan sisäpintojen lämpötilaeroja. Poikkeava pintalämpötila voi liittyä esimerkiksi ilmavuotoon, eristyksen puutteeseen tai kylmäsiltaan. Lämpökuva ei yksin aina kerro poikkeaman tarkkaa syytä, joten tuloksia on tulkittava rakennetyypin, olosuhteiden ja muiden mittaushavaintojen perusteella.
Paine-ero auttaa erottamaan ilmavuodon muista lämpöpoikkeamista
Kun lämpökuvausta hyödynnetään tiiveysmittauksen yhteydessä, rakennuksen alipaine voi korostaa ulkoa sisään kulkeutuvaa viileää ilmaa. Näin lämpökuvassa näkyvän kylmän alueen yhteys ilmavuotoon voidaan arvioida luotettavammin kuin pelkän pintalämpötilan perusteella. Menetelmien yhdistäminen auttaa myös erottamaan ilmavuodon sellaisesta kylmäsillasta tai eristepuutteesta, joka ei johdu ilman liikkeestä.
Yhdistetyllä tutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi seuraavia asioita:
- missä rakennuksen ulkovaipan merkittävät ilmavuotokohdat sijaitsevat
- liittyykö koettu veto ilman liikkeeseen vai kylmään sisäpintaan
- missä kohdissa eristyksen tai rakenneliitosten toimivuus vaatii lisäselvitystä
- mihin korjaustoimet kannattaa ensisijaisesti kohdistaa.
Tulosten perusteella korjauksia ei tarvitse suunnitella pelkkien tuntemusten tai arvailujen varaan. Tämä voi vähentää riskiä, että rakenteita avataan tarpeettomasti tai vuotokohta jää paikantamatta.
Syksyllä tehty mittaus tukee talven energiankäytön hallintaa
Lämpökuvauksen kannalta sisä- ja ulkolämpötilan välinen ero on tärkeä, sillä riittävä lämpötilaero tekee rakenteiden poikkeamista helpommin havaittavia. Syksyn viiletessä olosuhteet alkavat usein soveltua tutkimukseen, mutta mittausajankohta valitaan aina vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tiiveysmittaus voidaan puolestaan tehdä ympäri vuoden, kun rakennuksen valmius ja käyttötilanne mahdollistavat luotettavan mittauksen.
Ennen talvea löydettyjen ilmavuotojen korjaaminen voi vähentää vedon tunnetta, parantaa asumismukavuutta ja pienentää hallitsemattomasta ilmanvaihdosta aiheutuvaa lämmitysenergian tarvetta. Samalla voidaan ehkäistä tilanteita, joissa rakenteiden kautta kulkeva ilma tuo sisätiloihin hajuja tai epäpuhtauksia. Jos vuotoreitti on monimutkainen tai epäillään ilman kulkeutumista rakenteiden läpi, tutkimusta voidaan täydentää merkkiainekokeella.
Mittaustulokset ohjaavat korjaukset oikeisiin kohtiin
Hyvä mittaus ei pääty vuotokohdan havaitsemiseen, vaan tulokset dokumentoidaan korjaussuunnittelua ja laadunvarmistusta varten. Lämpökuvausraportti ja tiiveysmittausraportti auttavat rakennuksen omistajaa, taloyhtiötä, suunnittelijaa ja urakoitsijaa tarkastelemaan havaintoja yhteisen tiedon pohjalta. Korjausten jälkeen mittauksia voidaan tarvittaessa hyödyntää toteutuksen arvioinnissa.
Ennen tutkimusta kannattaa varmistaa, että mittaajalla on käytettävissään olennaiset tiedot rakennuksesta, havaituista vetoalueista ja tehdyistä korjauksista. Käytännöllinen valmistautuminen sisältää seuraavat vaiheet:
- Kirjaa ylös tilat ja tilanteet, joissa vetoa tai lämpötilapoikkeamia esiintyy.
- Kokoa saatavilla olevat rakennepiirustukset ja aiemmat tutkimusraportit.
- Kerro mittaajalle remonteista, vaurioepäilyistä ja ilmanvaihtoon liittyvistä havainnoista.
- Sovi tutkimuksen laajuus rakennuksen tyypin ja tavoitteen perusteella.
Certek Oy:n rakennusten laadunvalvontamittaukset tuottavat tutkittua tietoa energiatehokkuuden, sisäilman ja rakenteiden toimivuuden arviointiin. Kun tiiveysmittaus ja lämpökuvaus suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena, lämpö- ja ilmavuotojen syyt voidaan rajata tarkemmin ja korjaukset kohdistaa tarkoituksenmukaisesti. Certek Oy palvelee pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja sopimuksen mukaan myös muualla Suomessa. Mittaustarpeesta ja sopivasta ajankohdasta voi keskustella Certek Oy:n asiantuntijan kanssa ottamalla yhteyttä.
